James P. Blaylockin The Digging Leviathan oli hämmentävä kuuntelukokemus, sillä jossain välissä, joltain listalta (olen pakko-oireinen listaaja) selvisi, että olen lukenut sen joskus.
Siis aivan todellako? En muista opuksesta mitään.
Ja jotain siitä kyllä pitäisi muistaa, sillä siinä on yksi universumin parhaista vitsienkerrontakohtauksista (vitsi ei ole erityisen hyvä, mutta kerrontaan kuuluu esimerkiksi vitsinkertojan ennakoiva nauru, jonka kohdalla juoksulenkillä oleva kuulija, eli minä, meinasi juosta ojaan silkasta riemusta.)
Sitten kirja eteni hieman, ja huomasin ajatuksieni harhailevan. En aivan jaksanut keskittyä joka sanaan, ja joitakin kohtia jouduin jopa kelaamaan taaksepäin pysyäkseni edes jotenkin kärryillä.
Ehkä tässä tuli vastaan se, jonka joskus olen aiemminkin ollut Blaylockin (ja hänen ilmeisesti jossain määrin sielunveljensä Tim Powersin) kirjoista huomaavinani - ne ovat paikoin hätkähdyttävän riemastuttavia, mutta väliajat voivat olla raskassoutuisempia.
Tässä 60-luvulle sijoittuvassa steampunkahtavassa seikkailussa kaksi possea yrittää rakentaa laitteen, jolla päästään onton maapallon keskipisteeseen. Rakennushommien keskiössä pyörii nuori nero, jonka erityinen nerokkuus tuntuu olevan siinä, että mahdoton toimii vain hänen käsissään.
Vaikka kirjassa oli siis jonkinasteisia ongelmiakin, ehkä, tai ehkä minulla oli vaikeuksia kiinnittyä tekstiin, en tiedä miksi, nautin kuitenkin kuuntelukokemuksesta parhaimmillaan hurjasti. Blaylockin hullut tiedemiehet ovat parhaita - kelle muulle tulisi edes mieleen yrittää sivistää hiiriä ja aksolotleja pukemalla niille pieniä vaatteita? Niin, sitä minäkin, joten aion nyt mennä hankkimaan lisää Blaylockia äänikirjastooni.
Siis aivan todellako? En muista opuksesta mitään.
Ja jotain siitä kyllä pitäisi muistaa, sillä siinä on yksi universumin parhaista vitsienkerrontakohtauksista (vitsi ei ole erityisen hyvä, mutta kerrontaan kuuluu esimerkiksi vitsinkertojan ennakoiva nauru, jonka kohdalla juoksulenkillä oleva kuulija, eli minä, meinasi juosta ojaan silkasta riemusta.)
Sitten kirja eteni hieman, ja huomasin ajatuksieni harhailevan. En aivan jaksanut keskittyä joka sanaan, ja joitakin kohtia jouduin jopa kelaamaan taaksepäin pysyäkseni edes jotenkin kärryillä.
Ehkä tässä tuli vastaan se, jonka joskus olen aiemminkin ollut Blaylockin (ja hänen ilmeisesti jossain määrin sielunveljensä Tim Powersin) kirjoista huomaavinani - ne ovat paikoin hätkähdyttävän riemastuttavia, mutta väliajat voivat olla raskassoutuisempia.
Tässä 60-luvulle sijoittuvassa steampunkahtavassa seikkailussa kaksi possea yrittää rakentaa laitteen, jolla päästään onton maapallon keskipisteeseen. Rakennushommien keskiössä pyörii nuori nero, jonka erityinen nerokkuus tuntuu olevan siinä, että mahdoton toimii vain hänen käsissään.
Vaikka kirjassa oli siis jonkinasteisia ongelmiakin, ehkä, tai ehkä minulla oli vaikeuksia kiinnittyä tekstiin, en tiedä miksi, nautin kuitenkin kuuntelukokemuksesta parhaimmillaan hurjasti. Blaylockin hullut tiedemiehet ovat parhaita - kelle muulle tulisi edes mieleen yrittää sivistää hiiriä ja aksolotleja pukemalla niille pieniä vaatteita? Niin, sitä minäkin, joten aion nyt mennä hankkimaan lisää Blaylockia äänikirjastooni.
4 comments:
Tämä menee nyt jokseenkin off-topiciksi, mutta näin äänikirja-ummikkona kiinnostaisi kuulla infoa missä tänä päivänä mennään spefi-äänikirjojen digitaalisen jakelun suhteen. Eli mistä niitä voi/kannattaa hankkia ja missä formaatissa ne tulevat, ts. vaaditaanko joku tietty soitto-ohjelma tietyn julkaisijan materiaalille ja onko ne aina drm-suojattu, vai saako noita myös jossain geneerisessä formaatissa tyyliin mp3?
Kyllä ei off-topic haittaa!
Minä olen myynyt sieluni äänikirjojen suhteen Audiblelle. Se on Amazonin omistama, eikä TODELLAKAAN drm-vapaa, mutta otan mitä saan sillä vaihtoehtoja ei käsittääkseni ole paljon. Audiblessa äänikirjojen korkeahkoa hintaa saadaan alaspäin sitoutumalla kuukausilaskutukseen, jossa joka kuukausi tilille tupsahtaa yksi krediitti.
Audiblella on myös kuunteluun oma softa, jota on pakko käyttää.
Toinen pätevä on Helmet-kirjastojen Overdrive, mutta siellä on aika harvoin mitään kovin kiinnostavaa - palvelu on sinänsä mitä hienoin, mutta yhden kiinnostavan äänikirjan olen sieltä tainnut tähän mennessä bongata, että tuota.
Ok, kiitos selvityksestä. Pitää harkita josko tuolle Audiblelle antaisi pikkusormensa. Kuukausilaskutus ei näin kylmiltään kuulosta oikein houkuttelevalta, mutta pitää varmaan testimielessä ostaa jotain kuunneltavaksi ja sitten päättää että kannattaako sitoutua vai ei. :)
Sen voi siis kyllä lopettaa koska tahansa. Itse en ole ikinä kokenut tarpeelliseksi, sen verran tulee nykyisin kuunneltuakin.
Post a Comment