Rainbow Rowellin Carry On on varmaan kaikkien fanficcien tiivistymä.
Lainasin sen kirjastosta kerran aiemminkin ja olin, että eihyväntähden eitämmöstä enpysty, ja palautin. Sitten lainasin uudestaan, koska olin vissiin unohtanut edelliset fiilikseni.
Sitten purin hammasta ja luin, ja katso! Se, mikä oli aluksi kiusallinen Harry Potter -pastissi olikin lopuksi jotain riemukasta ja omaa ja vaikka se oli realistista samalla tavalla kuin piirretyt hahmot ovat, silti pohjattoman inhimillistä.
Siis: Simon käy taikakoulua, mutta sattuu vain olemaan kauhean huono. Ja samalla Valittu. Hänellä on ystävä, tyttöystävä ja arkkivihollinen, joka ei viitsi edes saapua kouluun viimeisenä vuonna. Ja taika häviää, sillä hirveä arkkivihollinen - se, jolla on Simonin kasvot - syö sitä, tai jotain, kukaan ei oikein tiedä.
Rowell kertoo ihan älyttömän hienon tarinan kierrätysmatskusta. Ihana kirja, suosittelen kaikille, tai ainakin just sulle.
Lainasin sen kirjastosta kerran aiemminkin ja olin, että eihyväntähden eitämmöstä enpysty, ja palautin. Sitten lainasin uudestaan, koska olin vissiin unohtanut edelliset fiilikseni.
Sitten purin hammasta ja luin, ja katso! Se, mikä oli aluksi kiusallinen Harry Potter -pastissi olikin lopuksi jotain riemukasta ja omaa ja vaikka se oli realistista samalla tavalla kuin piirretyt hahmot ovat, silti pohjattoman inhimillistä.
Siis: Simon käy taikakoulua, mutta sattuu vain olemaan kauhean huono. Ja samalla Valittu. Hänellä on ystävä, tyttöystävä ja arkkivihollinen, joka ei viitsi edes saapua kouluun viimeisenä vuonna. Ja taika häviää, sillä hirveä arkkivihollinen - se, jolla on Simonin kasvot - syö sitä, tai jotain, kukaan ei oikein tiedä.
Rowell kertoo ihan älyttömän hienon tarinan kierrätysmatskusta. Ihana kirja, suosittelen kaikille, tai ainakin just sulle.
11 comments:
Aaah! Tämä kuulostaa ihan kamalalta ja silti jollain vinoutuneella tavalla houkuttelevalta! :D
Mä luin joku aika sitten Fangirlin, joka kertoo siitä mimmistä, joka kirjoittaa tätä tarinaa. Se oli ihan ok sekin, mutta minulla on kyllä kovemmat odotukset tälle!
Mä tykkäsin Fangirlistä niin kovin kovin paljon, että tavallaan vähän jännittää lukea tää. Aion kyllä lukea, vähän säästelen, pitää hillota jotain kieroutuneen mahtavaa loppukeväälle.
Eikä. Kuten Maija jo sanoi, kuulostaa ihan kamalalta. Silti kaikki tuntuvat puhuvan tästä. Mitä ihmettä? Onko tämä edes v-a-k-a-v-a-s-t-i otettavaa kirjallisuutta?
Maija, NIIN! Se oli kirja, joka oli hyvä huolimatta siitä, että sen olisi pitänyt olla kaikkea muuta.
Siina, mä oon vaan lukenut Fangirlistä, joka kertoo siitä mimmistä, ja se ... ei ole edes etäisesti kiinnostanut. Uskon, että se voi olla hyvä, en vain jaksa törsätä siihen aikaa.
Linnea, oliko se niin hyvä? Tää oli hervoton välillä. Olen myös miettinyt, miten paljon Fangirl tarjoaa juonipaljastuksia Carry Onille. Toivottavasti ei juurikaan.
Raija, niin! NIIN! Tää on ihan järjetöntä. Ekat viiskyt sivua olin aivan rikki koko kirjaan. Ehkä ekat sata. Sitten tapahtui jotain, Rowell selvästi osaa asiansa, kirja heräsi eloon. Vähän kuin paperinuket olisivat alkaneet tanssia.
Siinä mielessä sanoisin, että on vakavastiotettavaa.
Ei Fangirl ole välttämättä kirja, jota sulle suosittelisin. Mutta sen sijaan Eleanor & Park on ihan super ja toivoisin kaikkien lukevan sen, vaikkei siinä ole edes mitään spefiin hivahtavaa, niin että lue se jos haluat enemmän Rowellia. Ja kyllä siinä Fangirlissä jonkin verran spoilattiin Carry Onia, sikäli mikäli Rowell päätti samaa juonta käyttää.
Minä aloitin juuri Eleanor & Parkin. Vaikuttaa kivalta, mutta voi jessus millaisia sanoja tässä käytetään! Pulsa ja dösäkassu, näin kaksi mainitakseni. (että jos saatavilla on alkukielinen kirja, suosittelisin ehkä sitä…)
Siina, pistän korvan taakse. En ole ihan satavarma, että haluan enemmän Rowellia, vaikka tää oli mainio kokemus, mutta jos päätän haluta, aloitan Eleanorista.
Maija, tämä selvä, jos kirjaan päädyn, valkkaan alkukielisen! Kiitos!
DÖSÄKASSU!
Kuuntelin äänikirjana, se oli hieno kokemus, eikä siinä käytetty sanaa dösäkassu.
Luin Eleanor & Parkin ja ihastuin kirjaan. Tilasin Rowellin Fangirlin. Kieli oli hyvää ja tarina erinomainen. Jay Asherin jätin kesken ja vaihdoin kieltä ja The Future of Us oli hyvä.
Kiitos, Ulla - täytyypä tutustua ainakin tuohon Eleanor & Parkiin ja sitten harkita jatkosuunnitelmia sen mukaan :)
Post a Comment