Risto Isomäen Herääminen oli a) ensimmäinen lukemani Isomäki (vaikka hyllyssä kyllä hengaavat Sarasvatin hiekat) ja b) osa sekä 101 spefin helmen että scifimaratonin suorittamista. Että hahaa, sanoisin.
Herääminen kertoo siitä, miten ihmiskunta herää ympäristökatastrofiin, ja mitä siitä sitten seurasi.
Kirjan alkupuoli oli ihan karmea. Siis kertakaikkiaan, kävi aivan kauhukirjallisuudesta - paitsi, että kauhussahan on usein joku kiva etäännyttävä tekijä, jota tässä nyt ei millään löytynyt. Ei ollut kovin vaikea kuvitella kirjan tapahtumien olevan pian totisinta totta.
Loppupuolella Isomäki raahasi mukaan sen etäännyttävän tekijänsä, joka teki kirjasta enemmänkin scifitrillerin - varsin mainion ja vauhdikkaan sellaisen, kyllä. Loppupuolesta ei oikein muuta voi sanoa kuin että jos alkupuoli toteutuu, pliis, ottaisimme sen lopunkin. Silti, kirja on minusta vahvempi niiden vähemmän spekulatiivisten elementtien kohdalla.
Tässä tuli taas mieleen, etten oikeastaan aivan ymmärrä ihmisiä, jotka eivät tieteiskirjallisuuteen koske edes valomiekalla.* Herääminen olisi terveellistä luettavaa suurimmalle osalle - ja vaikka lopussa mentiin ehkä hieman överiksi, toimi sekin, alleviivaten sitä, miten kusessa olemme, jos Heräämisen kuvaamat katastrofit joskus ovat edessä.
Sitä en kyllä (masentuneesti) oikein usko, että yksityisautoilua missään kukaan suostuisi koskaan rajoittamaan vaikka olisi mikä. Voi ihmiskunta.
* Onneksi olen sen ymmärtänyt, ettei minun kaikkea tarvitse ymmärtääkään.
Herääminen kertoo siitä, miten ihmiskunta herää ympäristökatastrofiin, ja mitä siitä sitten seurasi.
Kirjan alkupuoli oli ihan karmea. Siis kertakaikkiaan, kävi aivan kauhukirjallisuudesta - paitsi, että kauhussahan on usein joku kiva etäännyttävä tekijä, jota tässä nyt ei millään löytynyt. Ei ollut kovin vaikea kuvitella kirjan tapahtumien olevan pian totisinta totta.
Loppupuolella Isomäki raahasi mukaan sen etäännyttävän tekijänsä, joka teki kirjasta enemmänkin scifitrillerin - varsin mainion ja vauhdikkaan sellaisen, kyllä. Loppupuolesta ei oikein muuta voi sanoa kuin että jos alkupuoli toteutuu, pliis, ottaisimme sen lopunkin. Silti, kirja on minusta vahvempi niiden vähemmän spekulatiivisten elementtien kohdalla.
Tässä tuli taas mieleen, etten oikeastaan aivan ymmärrä ihmisiä, jotka eivät tieteiskirjallisuuteen koske edes valomiekalla.* Herääminen olisi terveellistä luettavaa suurimmalle osalle - ja vaikka lopussa mentiin ehkä hieman överiksi, toimi sekin, alleviivaten sitä, miten kusessa olemme, jos Heräämisen kuvaamat katastrofit joskus ovat edessä.
Sitä en kyllä (masentuneesti) oikein usko, että yksityisautoilua missään kukaan suostuisi koskaan rajoittamaan vaikka olisi mikä. Voi ihmiskunta.
* Onneksi olen sen ymmärtänyt, ettei minun kaikkea tarvitse ymmärtääkään.
16 comments:
Huipun kuuloinen, taidan lukea, jos jostain saan käsiini!
Luin jokin aika sitten Sarasvatin hiekkaa ja pidin siitä, vaikka on sekin aika kamala - samasta syystä kuin tämäkin. Pitänee Herääminenkin lukea jossain vaiheessa.
Haa, tämä onkin onnistunut livahtamaan multa ohi. Muuten olen Riston kirjoja kyllä lueskellut aika kiitettävästi ja ideoista pitänyt, vaikken kaikista kirjoistaan olekaan hurmaantunut. Laitetaan listalle!
Mä luin Sarasvatin hiekkaa varmaan ainakin viisi vuotta sitten enkä ole vieläkään toipunut. En usko, että luen Isomäkeä ihan lähivuosina, mutta sitten kun luen, niin tämä voisi olla paikallaan.
Noin yleisesti ihailen kuitenkin Ristoa ihmisenä aivan mahdottomasti. Tulee aina hirmuinen raivo, kun ihmiset naureskelevat Isomäen yhden miehen maailmantuhonestoprojektille ja risukasojenrakennuksille. Minusta hän on ihana. Vaikka tietää, että maailma tuhoutuu, niin silti reippaasti yrittää pelastaa meidät ja kirjoittaa vielä niin kivasti populaareja varoitusoppaita muille. Koska en edelleenkään suostu oikein hyväksymään, että Sarasvatin hiekkaa on fiktio.
Terveisin, Megatsunami tulee vielä -79.
PS: Kirjoitin eilen vastaavan kommentin, mutta se katosi. Harmitti. Kokosin itseäni puoli vuorokautta ja nyt palasin lavertelemaan saman sisällön kuusikertaisessa mitassa.
Tätä en olekaan lukenut, enkä ole itse asiassa tainnut jotenkin koko kirjaa edes tietoisuuteeni rekisteröidä. Asia tulee korjata mitä pikimmiten! Samoin minun pitäisi kyllä pian alkaa lukea hyllyyn kertyneitä Isomäki-teosia ihan aikuisten oikeasti. Voisikohan siitä tehdä vaikka jonkinlaisen lukuhaasteen ensi vuodelle...
Ja olen muuten tismalleen samaa mieltä Siinan kanssa Isomäen, hienon miehen kohtelusta!
Sannabanana, saatko sä muuten mistään näitä käsiisi? Australiaan asti eivät ehkä kaukolainat pelaa, vaikka kirjastolaitos onkin yleensä tosi joustava? :)
Tintti, se tosiaan odottelee hyllyssä. Vähän odottelen vavistuksella.
Suketus, oitis lukulistalle. Kyllä tämä spefin 101 helmen joukossa asemansa ansaitsee!
Siina, okei, odotan sitä siis oikeasti vavistuksella. Minäkään en ihan ymmärrä naureskelua - parempi kai on tehdä jotain kuin kyynisesti virnistellä vierestä ja töykkiä, että mahdatpa olla aika houkka, kun edes yrität. Mrrr.
Mullekin jäi sellainen olo, että tämä Herääminen ei ollut fiktio, vaan profetia, mikä ei ollut kauhean mukava olo, siis.
No, ainakin saan moraalista pontta kulutuksenvähentämisprojektilleni näistä!
Kiitos kun kokosit. Joskushan kommentit juuttuvat spämmifiltteriin, mutta kyllä niistä yleensä silti mailia tulee - nyt ei ole näkynyt, ja musta olisi ollut kauhean kurjaa olla tietämättä, että sun fiilikset näistä hommista on näin samoilla linjoilla.
Oona, no niin - mullakin on tapana hamsteroida kiinnostavimmat teokset omaan hyllyyn ja sitten huolellisesti olla lukematta niitä. Nyt yritän korjata tilannetta, ja kyllä se Sarasvati pitää siis lukea hetimiten.
Voisin osallistua haasteeseen, jos sellaisen teet :)
Hyvin vaikeaa on tuo käsiinsaanti, parhaiten onnistuu niin, että teen listan ja menen ostoksille niinä parina kertana kymmenessä vuodessa, kun käyn Suomessa ;-) Joskus divareista ja kirjastoista löytää suomenkielisiä, viiveellä tietenkin, ja joskus nakitan kavereita ja sukulaisia kirjakauppareissulle. Laitan näitä vinkkejä korvan taakse seuraavan vierailun varalle...
Mä muistan että tämä oli mun mielestä niin ahdistava että halusin antaa kirjan pois etten vahingossa yritä lukea sitä uudestaan. Ja joo, jos joku katastrofi sattuu niin mä oon se joka kyhjöttää siellä pensaan juurella pää pensaassa.
... mutta myöskin arvostan Isomäkeä suunnattomasti ja Sarasvatia suosittelen myöskin.
Hanna, voin hyvin ymmärtää. Ei varsinaisesti kohottanut joulushoppailufiilistä (etenkin kun metaanin vapautumisesta on tänä vuonna ollut uutisissakin) mutta sehän on vain ihan hyvä asia.
Itse asiassa aika rohkeaa Isomäeltä kirjoittaa tällaisista aiheista. Niitä kun on kuitenkin aika epämukava ajatella.
Ai, Sannabanana, unohdin sanoa, että kai olet tehnyt toivelistasta julkisen Google-dokkarin, niin kaikki visiitille tulevat voivat katsoa ajantasaiset tuliaistoiveet siitä? :D
Heh, en taida olla yhtä organisointikykyinen kuin sinä (muistuu mieleen excel-taulukot...)! Hyvä idea, kiitos!
Jos et ole varovainen, organiseeraan sellaisen sulle :D
Minä tykkään Isomäen kirjoista, jopa tästä (nimimuisti pätkii), jossa oli tarkastelun kohteena maapallon mystiset eläimet, kuten Loch nessin hirviö. Ai kun tykkäänkin! Tekisi mieli heti lukea lisää. Ja infotaituruuden lisäksi Isomäki vakuuttaa myös henkilökuvauksillaan, luontokuvauksista puhumattakaan!
Joo, kyllä on minullakin suunnitelmissa! Mutta valitettavasti suunnittelen myös noin tuhannen muun kirjan lukemista, että kiirettä pitää :D
Pistän kuitenkin suosituksen heti korvan taakse.
Post a Comment