Libba Bray parantaa kirjojaan kuin sika juoksuaan, vai miten se sanonta nyt meni, liittyikö siihen sittenkin joku pyy? Niin tai näin, sisäoppilaitoksesta pääsy on tehnyt hyvää.
The Diviners sijoittuu 1920-luvun New York Cityyn, jossa salakapakoissa jazzia kuuntelee nuori Evie. Evie on lähetetty setänsä luo rangaistuksena huonosta käytöksestä. Salakapakoiden ulkopuolella joku murhaa ihmisiä, mutta onneksi Eviellä - ja muutamalla muulla - on joitakin yliluonnollisia kykyjä.
Minusta The Diviners oli aika hurmaava, kupliva, iloinen ja täysillä elävä. Evie, joka jenkkiläiselle nuortenkirjalle yllättävästi käyttää alkoholia kuin suomalainen teini, on lämminsydäminen mutta ei kuitenkaan kliseinen - hän haluaa mielellään hieman huomiota. Miljöö on mahtava. Pitkästä aikaa tuli sellainen olo, että lukee hieman erilaista fantasiaa.
Koska kirjaan on kirjoitettu koko liuta nuoria päähenkilöitä, tunnepuolella risteillään loppupuolella pahemmin. Bray ei tee turhan söpösteleviä ratkaisuja, mutta toisaalta lopusta on pääteltävissä, että jatkoa seuraa. Ehkä siis söpöt loputkin seuraavat.
Erityisbonus siitä, että tulin vihdoin selvittäneeksi sanan "speakeasy" merkityksen.
The Diviners sijoittuu 1920-luvun New York Cityyn, jossa salakapakoissa jazzia kuuntelee nuori Evie. Evie on lähetetty setänsä luo rangaistuksena huonosta käytöksestä. Salakapakoiden ulkopuolella joku murhaa ihmisiä, mutta onneksi Eviellä - ja muutamalla muulla - on joitakin yliluonnollisia kykyjä.
Minusta The Diviners oli aika hurmaava, kupliva, iloinen ja täysillä elävä. Evie, joka jenkkiläiselle nuortenkirjalle yllättävästi käyttää alkoholia kuin suomalainen teini, on lämminsydäminen mutta ei kuitenkaan kliseinen - hän haluaa mielellään hieman huomiota. Miljöö on mahtava. Pitkästä aikaa tuli sellainen olo, että lukee hieman erilaista fantasiaa.
Koska kirjaan on kirjoitettu koko liuta nuoria päähenkilöitä, tunnepuolella risteillään loppupuolella pahemmin. Bray ei tee turhan söpösteleviä ratkaisuja, mutta toisaalta lopusta on pääteltävissä, että jatkoa seuraa. Ehkä siis söpöt loputkin seuraavat.
Erityisbonus siitä, että tulin vihdoin selvittäneeksi sanan "speakeasy" merkityksen.
2 comments:
Hmm, outoa, kuulostaa hyvälle, kun aloitit sanoilla: 1920-luku, NY, jazz... Voisinpa jopa lukea! Minä, arkikirjallisuutta lukeva tylsimys!
No tämä oli kyllä ihan piristävä tapaus! Etenkin jos yhtään kestää nuortenkirjallisuutta :)
Post a Comment