Höh. Luulin kirjoittaneeni tästä jo luonnoksen. En ollut.
Minä pidin tästä eräänlaisesta jatko-osasta The Half-Made Worldille koko lailla ykkösosaa enemmän. Felix Gilman on melko ässä kirjailija, ja vaikka tässä keksijä Harry Ransomin vaiheita seuraavassa tarinassa ei ollut aivan aloitusosan seikkailun tuntua ainakaan alkuun, se on lopulta vielä kutkuttavampi.
Olenko sekava? Niin minustakin. Siis: The Half-Made Worldin Liv ja John käyvät tässä jatko-osassa vähän fiittaamassa, mutta enimmäkseen seurataan sitä, mitä intomielinen keksijä Harry Ransom saa aikaan maassa, jossa Line ja Gun edelleen käyvät musertavaa sotaa. Ehkä hän saa aikaan paljonkin, kuten kirjan nimestä voidaan päätellä?
Alkuun, myönnän, pyörittelin hieman silmiäni ja ajattelin, etten ikinä kiinnostu tästä, mutta lopulta kiinnostus heräsi aika lyhyessäkin ajassa. Nyt Harryn ajatteleminen tuo edelleen hymyn huulille, sillä minäkertoja-Ransom on onnistunut hahmo. Hyvin inhimillinen.
En enää tiedä, mitä toivoa, jatkoa vaiko ei? Jatkoa, sillä haluaisin mielelläni vielä tietää, miten kaikki lopulta päättyi - ja ei jatkoa, sillä haluaisin jättää kaiken yhtä ihanasti avoimeksi kuin elämän ainakin.
The Rise of Ransom City oli siis kerrassaan riemastuttava ja jollakin tavalla hyvin ainutlaatuinen.
Minä pidin tästä eräänlaisesta jatko-osasta The Half-Made Worldille koko lailla ykkösosaa enemmän. Felix Gilman on melko ässä kirjailija, ja vaikka tässä keksijä Harry Ransomin vaiheita seuraavassa tarinassa ei ollut aivan aloitusosan seikkailun tuntua ainakaan alkuun, se on lopulta vielä kutkuttavampi.
Olenko sekava? Niin minustakin. Siis: The Half-Made Worldin Liv ja John käyvät tässä jatko-osassa vähän fiittaamassa, mutta enimmäkseen seurataan sitä, mitä intomielinen keksijä Harry Ransom saa aikaan maassa, jossa Line ja Gun edelleen käyvät musertavaa sotaa. Ehkä hän saa aikaan paljonkin, kuten kirjan nimestä voidaan päätellä?
Alkuun, myönnän, pyörittelin hieman silmiäni ja ajattelin, etten ikinä kiinnostu tästä, mutta lopulta kiinnostus heräsi aika lyhyessäkin ajassa. Nyt Harryn ajatteleminen tuo edelleen hymyn huulille, sillä minäkertoja-Ransom on onnistunut hahmo. Hyvin inhimillinen.
En enää tiedä, mitä toivoa, jatkoa vaiko ei? Jatkoa, sillä haluaisin mielelläni vielä tietää, miten kaikki lopulta päättyi - ja ei jatkoa, sillä haluaisin jättää kaiken yhtä ihanasti avoimeksi kuin elämän ainakin.
The Rise of Ransom City oli siis kerrassaan riemastuttava ja jollakin tavalla hyvin ainutlaatuinen.
2 comments:
Kiinnostavaa! Niin ja sit mun blogissa on sunhulle haaste.
Oli just hyvä haaste, kiitos! Ilahduin suuresti!
Post a Comment