Tietänette sen genren, jossa joku todellinen henkilö muutetaan fiktiiviseksi? Elizabeth Handin Radiant Days edustaa sitä genreä, sillä kirjan toinen päähenkilö on Arthur Rimbaud.
Toinen päähenkilö puolestaan on nuori taiteilijanplanttu Merle, joka elää 70-luvulla, eikä suinkaan Rimbaudin aikaa. Mutta tokihan nämä kaksi aikansa kauhukakaraa, joista toinen sentään on käsittääkseni fiktiivinen, kohtaavat. Ja sen sellaista.
Plussat: äänikirjan lukija on mahtava! Jos kohta toivoin, että hän olisi annostellut ranskalaista aksenttia Rimbaud-osioissa hieman helläkätisemmin, se tuntui hieman teennäiseltä kaiken sen mahtavuuden keskellä.
Ja tekstikin rullaa eteenpäin ihan ok.
Miinukset: ei tästä kuitenkaan jäänyt oikein mitään käteen, paitsi ehkä lievä tarve lukea joskus Rimbaudia. Kaksi nuorta taiteilijaa kohtaavat, ja mitä sitten? Eipä oikein mitään. Kthxbye.
Toinen päähenkilö puolestaan on nuori taiteilijanplanttu Merle, joka elää 70-luvulla, eikä suinkaan Rimbaudin aikaa. Mutta tokihan nämä kaksi aikansa kauhukakaraa, joista toinen sentään on käsittääkseni fiktiivinen, kohtaavat. Ja sen sellaista.
Plussat: äänikirjan lukija on mahtava! Jos kohta toivoin, että hän olisi annostellut ranskalaista aksenttia Rimbaud-osioissa hieman helläkätisemmin, se tuntui hieman teennäiseltä kaiken sen mahtavuuden keskellä.
Ja tekstikin rullaa eteenpäin ihan ok.
Miinukset: ei tästä kuitenkaan jäänyt oikein mitään käteen, paitsi ehkä lievä tarve lukea joskus Rimbaudia. Kaksi nuorta taiteilijaa kohtaavat, ja mitä sitten? Eipä oikein mitään. Kthxbye.
No comments:
Post a Comment