23/04/2014

Hysteria

Megan Mirandan kirja Hysteria ottaa reippaasti käsittelyyn vaikean aiheen. Mallory - kuten kirjan alussa käy ilmi - on tappanut poikaystävänsä. Itsepuolustuksena toki, ei tästä mitään syytteitä seuraa, Jenkkilässä on oikeus puolustaa kotiaan ja niin pois päin.


Mutta Mallory ei aivan tarkkaan muista, mitä tuona kerrassaan ikävänä yönä tapahtui. Syyllisyys vaivaa, ja tuntuisi ehkä vaivaavan joku raivoisa henkikin, vaikka Mallory lähetetään sisäoppilaitokseen ottamaan hieman etäisyyttä tapahtumista.

Monessa mielessä Hysteria on ihan toimiva kirja - lähinnä siksi, että Miranda ei tötöile juonta pilalle vaan pakottaa lukijankin pohtimaan vastuukysymyksiä. Malloryn suhde vanhempiinsa ja vanhempien suhde tapahtumiin on aidosti aika kipeä.

Toisaalta homma levähtää vähän käsiin juonen osalta. Sisäoppilaitoshommat ja romanttiset viritykset eivät kuulkaa tässä jaksa kiinnostaa. Se, että traumatisoitunut Mallory toimii pöljästi on vielä jotenkin uskottavissa, pöljästihän ihmiset nyt muutenkin toimivat. Harmi vaan, että teinihöttöisä juoni imee pätevästi tehot siitä vähemmän höttöisästä osasta.

2 comments:

snna k said...

No höh, olisin kauheasti toivonut, että juoni olisi pelittänyt loppuun asti. Kiinnostuin silti.

Liina said...

No mutta ei kun kokeilemaan! Ei siinä paljon menetä - vain aikaa, jos ei tykkää, mutta toisaalta sitten taas tietää enemmän siitä, mistä tykkää. Tai sitten voi tykätä, mikä on paras skenaario :D