Jos piti kahdesta aiemmasta Catherynne M. Valenten kirjoittamasta seikkailusta, jossa September seikkailee Satumaassa, pitää varmasti uudestakin. Uuden nimi on The Girl Who Soared Over Fairyland and Cut the Moon in Two, mutta aika vähän siinä minusta oli sellaista liitelyä - vai unohdinko vain?
Meno on edelleen lähes surrealistista (mutta aina kuitenkin luontevaa) ja hauskaa. Joku silti vaivasi, en tiedä mikä, mutta aivan asteen verran kalpeammaksi tämä jäi kuin edeltäjänsä. Liityneekö kirjasarjojen yleiseen ongelmallisuuteen vai mihin, en tiedä.
Suositeltava silti, totta kai.
Meno on edelleen lähes surrealistista (mutta aina kuitenkin luontevaa) ja hauskaa. Joku silti vaivasi, en tiedä mikä, mutta aivan asteen verran kalpeammaksi tämä jäi kuin edeltäjänsä. Liityneekö kirjasarjojen yleiseen ongelmallisuuteen vai mihin, en tiedä.
Suositeltava silti, totta kai.
2 comments:
Minä en ole vieläkään päässyt siihen toiseen osaan kaiken tämän kirjapinojen keskellä vaeltelun jälkeen. Toivon kyllä kovasti pitäväni siitä.
Harmi, jos kolmas osa ei ihan jaksanut enää kantaa.
Täällä on muuten hirviän kivan näköistä.
Kiirekös tässä! Kyllä se varmasti siellä odottelee!
Sarjojen ongelma on usein se, etteivät ne aivan loputtomiin jaksa kantaa, ja tässä kävi nyt ehkä vähän niin. Kaikkea ihmeellistä oli nähty jo niin paljon.
Ja iso kiitos! Minäkin olen oikein tyytyväinen, vihdoin!
Post a Comment