11/12/2014

The Hundred Thousand Kingdoms

N. K. Jemisinin The Hundred Thousand Kingdoms on kirja, jota olen hillonnut hyllyssäni joitakin vuosia. Sellainen harvoin tekee hyvää kirjalle, sen päälle kasaa kaikenlaisia odotuksia ja toisaalta hyvin huterin perustein helposti muodostaa itselleen kuvan siitä, mistä on kyse. Ja sitten kyllä saattaa pettyä.



The Hundred Thousand Kingdoms kesti odotusteni kääpiötähden litistävän massan luikahtamalla alta pois ja olemalla ihan erilainen kirja kuin olin kuvitellut. Ei ollut mitään syytä pettyä. (Vaikka tavallaan olisin ehkä halunnut lukea sen kirjan, jonka kuvittelin saavani - en silti saa ihan käsitystä siitä, millainen se sitten olisi ollut.)

Kirja menee sillä lailla, että Yeine Darr palaa äitinsä kotiin. Äiti sattuu olemaan jonkun sortin ylihallitsijan tytär, ja maallisista mahdeista suurin, Yeinen isoisä, kutsuu tyttärentyttärensä takaisin. Käy ilmi, että Yeinen on tarkoitus käydä kilvoittelemaan hallitsijan virasta kahden serkkunsa kanssa: selvinnyt saa kruunun. Mutta Yeinellä on toki omakin agenda.

Jemisin on minusta saanut ihan pätevän keitoksen aikaan näistä aineista (ja muutamista myyttisistä olennoista, heitä ei pidä unohtaa, he ovat ehdottoman tärkeitä.) Ihan kaikkein aikojen lempikirjaani tästä ei kuitenkaan tullut, sillä vaikka juoni olikin sopivaksi sävelletty ja homma toimi osin erinomaisesti, joku tunnelmassa oli kalsaa. Tai joku ja joku - lähes kaikki Yeinen kokemuspiirissä on kalsaa, vain muutama ystävä on siellä täällä.

Kirja myös hienosti paketoi itsensä kasaan. Niin hienosti, etten ymmärrä, miten tästä on sarjaksi, mutta niin vain on, ja seuraavaksi otan selvää, miten se on mahdollista.

No comments: