The Just City on Jo Waltonin kunnianosoitus Platonin Valtiolle, teokselle, jonka hän oli omien sanojensa mukaan lukenut liian aikaisin.
Minä en ole lukenut Valtiota ikinä, joten liityn ehkä kategoriaan "liian myöhään", mutta The Just City oli silti huikea teos. Siinä Apollo ja Pallas Athene ottavat osaa pikku kokeeseen: joukko filosofeja eri ajoilta päättää kokeilla, olisiko Platonin valtio mahdollista rakentaa.
Oikeudenmukaisen kaupungin kasvua seurataan kolmesta näkökulmasta: ääneen pääsevät yksi perustajista, yksi kaupunkiin tuoduista lapsista ja Apollo, joka muuttuu kuolevaiseksi oppiakseen jotain.
Olen ajatellut The Just Cityä enemmän kuin mitään muuta teosta hetkeen. Se tuo Platonin valtion ihan iholle, toisaalta sillä tavalla, että miksi emme voisi olla näin, miksi emme kaikki voisi pyrkiä olemaan parhaita itsejämme, ja toisaalta sillä tavalla, että Platon ei todella tiennyt mistään mitään, ei ainakaan ihmisistä.
Yllättävän inspiroiva teos, ja hauskakin, etenkin kun Sokrates pääsee vauhtiin. (Jos kohta seksuaalisen väkivallan runsaudesta haluaisin varoittaa niitä, jotka sellaisesta eivät halua lukea.) Ja nyt juuri luin, että jatkoakin on tulossa ja haluaisinkin nyt hetken juosta ympyrää ja huutaa ilosta.
JA AINIIN! Saatte tämän kirjastosta e-kirjana. Kyllä on elämä hyvä.
Minä en ole lukenut Valtiota ikinä, joten liityn ehkä kategoriaan "liian myöhään", mutta The Just City oli silti huikea teos. Siinä Apollo ja Pallas Athene ottavat osaa pikku kokeeseen: joukko filosofeja eri ajoilta päättää kokeilla, olisiko Platonin valtio mahdollista rakentaa.
Oikeudenmukaisen kaupungin kasvua seurataan kolmesta näkökulmasta: ääneen pääsevät yksi perustajista, yksi kaupunkiin tuoduista lapsista ja Apollo, joka muuttuu kuolevaiseksi oppiakseen jotain.
Olen ajatellut The Just Cityä enemmän kuin mitään muuta teosta hetkeen. Se tuo Platonin valtion ihan iholle, toisaalta sillä tavalla, että miksi emme voisi olla näin, miksi emme kaikki voisi pyrkiä olemaan parhaita itsejämme, ja toisaalta sillä tavalla, että Platon ei todella tiennyt mistään mitään, ei ainakaan ihmisistä.
Yllättävän inspiroiva teos, ja hauskakin, etenkin kun Sokrates pääsee vauhtiin. (Jos kohta seksuaalisen väkivallan runsaudesta haluaisin varoittaa niitä, jotka sellaisesta eivät halua lukea.) Ja nyt juuri luin, että jatkoakin on tulossa ja haluaisinkin nyt hetken juosta ympyrää ja huutaa ilosta.
JA AINIIN! Saatte tämän kirjastosta e-kirjana. Kyllä on elämä hyvä.
No comments:
Post a Comment