Luin Erewhonin siksi, että koin jonkinlaisen hermostuman yhteiskuntasopimukseen alkusyksystä. (En nyt aio mennä siihen enää, mutta tuolloiset tuntoni kirjoitin auki tänne.)
No, sitten Sellon kirjaston blogiinkin kirjoittava Mikko vinkkasi, että Erewhonissa on teknologinen edistys kielletty. Luin sen tietenkin heti. Sitä paitsi tämä Samuel Butlerin klassikkoteos on miellyttävän lyhyt.
Lyhykäisyydessään juoni menee niin, että nuori miekkonen kompuroi Erewhoniin, jossa sairaat ovat rikollisia ja rikolliset sairaita, ja sitten hän hieman kompuroi Erewhonissa (koska ei oikein hanskaa paikallisen kulttuurin kanssa toimimista) ja sitten, paettuaan, kertoo tarinansa koska yrittää kasata retkikuntaa palaamaan paikalle.
Teos on satiiri Viktorian ajan Englannista, eikä se tietenkään aivan kaikilta osin tunnu yhtä terävältä kuin ehkä jostakusta viktoriaanisesta, mutta toisaalta se osuu välillä ihan kipeästikin ihmisyyden pöljempiin puoliin.
Lisäksi se helpotti hieman maailmantuskaani. Muuta kai kirjalta ei voi vaatiakaan.
No, sitten Sellon kirjaston blogiinkin kirjoittava Mikko vinkkasi, että Erewhonissa on teknologinen edistys kielletty. Luin sen tietenkin heti. Sitä paitsi tämä Samuel Butlerin klassikkoteos on miellyttävän lyhyt.
Lyhykäisyydessään juoni menee niin, että nuori miekkonen kompuroi Erewhoniin, jossa sairaat ovat rikollisia ja rikolliset sairaita, ja sitten hän hieman kompuroi Erewhonissa (koska ei oikein hanskaa paikallisen kulttuurin kanssa toimimista) ja sitten, paettuaan, kertoo tarinansa koska yrittää kasata retkikuntaa palaamaan paikalle.
Teos on satiiri Viktorian ajan Englannista, eikä se tietenkään aivan kaikilta osin tunnu yhtä terävältä kuin ehkä jostakusta viktoriaanisesta, mutta toisaalta se osuu välillä ihan kipeästikin ihmisyyden pöljempiin puoliin.
Lisäksi se helpotti hieman maailmantuskaani. Muuta kai kirjalta ei voi vaatiakaan.
No comments:
Post a Comment