28/02/2014

Abaddon's Gate

J. S. A. Coreyn lähiavaruusoopperan päätösosa oli ... lähiavaruusoopperaa, kuten ne aiemmatkin. Mutta sen lisäksi tarjolla oli myös huikea galaktinen visio, juuri sellainen, joka saa sukat pyörimään jaloissa.


En aio mennä juoneen sen kummemmin, sillä kyseessä on kuitenkin sarjan päätösosa, enkä oleta, että kovin moni muu on kaltaiseni sarjoja keskeltä aloitteleva urpo (mutta jos on, kyllä tähän messiin pääsee.)

Aion sen sijaan nurista hieman. Katsokaa, kävi niin, että jossain noin 70% kohdalla menin oooh ja aaah ja vähän ehkä iiiih ja ajattelin, että kyllä vain on ollut oikein ja hyvä, että tämän sarjan luin, ja onpa hienoa ja kiehtovaa ja galaktista ja mitä nyt vielä.

Sitten siirryttiin kirjan loppuratkaisuihin, jotka olivat taisteluja erinäisten typerien ihmisryhmien kesken. Siinä haukottelun lomassa ei voinut kuin toivoa, että posauttaisivat kaikki toisensa hengiltä pikimmiten niin, että minäkin pääsisin tuskastani.

KENEN mielestä voi olla hyvä idea sijoittaa tällaisen sarjan kruunuksi loputtomasti venytetty taistelukohtaus? KENEN? AAAARGH!

2 comments:

Artsi said...

Aloitin kiltisti sarjan ekasta osasta ja eihän tämä avaruusooppera ihan sieltä huonommasta päästä ole.

Liina said...

Ei tosiaan ole! Paitsi se taistelukohkausjuttu. Se on puiseva.