Laini Taylorin Lips Touch: Three Times sisältää kolme maagista tarinaa - no, kaksi pitkähköä novellia ja yhden pienoisromaanin - jotka on osaksi kuvittanut Jim Di Bartolo.
Kaksi ensimmäistä tarinaa, Goblin Fruit ja Spicy Little Curses jäävät minusta vähän sellaiselle pätevälle tasolle: jotenkin omituisesti mekaanisesti ihan toimivia mutta kuitenkin hieman sieluttomia.
Pienoisromaanin mittaan kasvava Hatchling sen sijaan on kiinnostava. Siinä ei Taylor nojaa olemassaolevaan mytologiaan (tai Christina Rossettin runouteen) vaan pyrkii luomaan jotain ihan uutta ja omaa - ja onnistuukin siinä. Vaikka tätäkin tarinaa vaivaa hieman se sama etäisyys, joka pitää kirjan käsivarren mitan päässä, onnistuu Taylor kuitenkin kerrassaan mainiosti luomaan jotain, joka tuntuu uudelta. Sielunsa hukanneet drujt eivät varsinaisesti tunne minkään olevan pielessä ... elleivät sitten sen, ettei kukaan oikein muista, mistä he ovat tulleet.
Jim Di Bartolon kuvitus toimii kirjassa hienosti - mustavalkokuvat liittyvät jokaisen tarinan kohdalla pikemminkin taustatarinaan. Kuvat tarjoillaan ennen jokaista tarinaa, mutta niiden täysi merkitys selviää usein vasta myöhemmin tarinan kuluessa. Ilmaisuvoimaista settiä, kuitenkin.
Passelia fantasiaa kaikkinensa.
Kaksi ensimmäistä tarinaa, Goblin Fruit ja Spicy Little Curses jäävät minusta vähän sellaiselle pätevälle tasolle: jotenkin omituisesti mekaanisesti ihan toimivia mutta kuitenkin hieman sieluttomia.
Pienoisromaanin mittaan kasvava Hatchling sen sijaan on kiinnostava. Siinä ei Taylor nojaa olemassaolevaan mytologiaan (tai Christina Rossettin runouteen) vaan pyrkii luomaan jotain ihan uutta ja omaa - ja onnistuukin siinä. Vaikka tätäkin tarinaa vaivaa hieman se sama etäisyys, joka pitää kirjan käsivarren mitan päässä, onnistuu Taylor kuitenkin kerrassaan mainiosti luomaan jotain, joka tuntuu uudelta. Sielunsa hukanneet drujt eivät varsinaisesti tunne minkään olevan pielessä ... elleivät sitten sen, ettei kukaan oikein muista, mistä he ovat tulleet.
Jim Di Bartolon kuvitus toimii kirjassa hienosti - mustavalkokuvat liittyvät jokaisen tarinan kohdalla pikemminkin taustatarinaan. Kuvat tarjoillaan ennen jokaista tarinaa, mutta niiden täysi merkitys selviää usein vasta myöhemmin tarinan kuluessa. Ilmaisuvoimaista settiä, kuitenkin.
Passelia fantasiaa kaikkinensa.
No comments:
Post a Comment