Karen Lordin uusin, The Galaxy Game, on jatkoa - tavallaan - The Best of All Possible Worldsille, josta olen näemmä ollut aika laimein fiiliksin.
Jälkikäteen on sanottava, että taisin olla turhan tyly The Best of All Possible Worldsille. Siinäpä kirja, jonka jälkimaku oli loistava - kun jossain (ts. jatko-osan kannessa mainoshenkisesti) sanottiin, että teos on "life-affirming", enpä olisi paremmin osannut itse sanoa. Tai siis tarkoitan, en osannut likimainkaan noin hyvin.
The Galaxy Game, josta olin aika innoissani jo etukäteen, vaikka vähän jännitti, oli samalla tavalla ... no niin, arvannette, "life-affirming", en voi selittää tätä mitenkään, en osaa edes tolkullisesti suomentaa koko sanaa, mutta sitä se nyt kuitenkin oli. IHANA.
Lukekaa niin ymmärrätte.
Koska kyllä minä tästä taas niin pidin. Jos ette huomanneet tuosta kapiteeleilla kirjoitetusta IHANAsta tuossa.
Jälkikäteen on sanottava, että taisin olla turhan tyly The Best of All Possible Worldsille. Siinäpä kirja, jonka jälkimaku oli loistava - kun jossain (ts. jatko-osan kannessa mainoshenkisesti) sanottiin, että teos on "life-affirming", enpä olisi paremmin osannut itse sanoa. Tai siis tarkoitan, en osannut likimainkaan noin hyvin.
The Galaxy Game, josta olin aika innoissani jo etukäteen, vaikka vähän jännitti, oli samalla tavalla ... no niin, arvannette, "life-affirming", en voi selittää tätä mitenkään, en osaa edes tolkullisesti suomentaa koko sanaa, mutta sitä se nyt kuitenkin oli. IHANA.
Lukekaa niin ymmärrätte.
Koska kyllä minä tästä taas niin pidin. Jos ette huomanneet tuosta kapiteeleilla kirjoitetusta IHANAsta tuossa.
No comments:
Post a Comment