GD kertoo Galileo Galileista, joka ... törmää ihmisiin tulevaisuudesta. Ihmiset tulevaisuudesta tarvitsevat Galileon apua; käy ilmi, että Galileokin tarvitsee tulevaisuuden tyyppien apua. Premissi oli siis Sivukirjaston mielestä kaikkea muuta kuin lupaava - olettekin ehkä huomanneet, että huumorintajuni meinaa loppua aikamatkailun kohdalla; niin nytkin. Mikään ei ole rasittavampaa kuin kunnon aikaparadoksi (onneksi se Lostkin alkaa loppua.)
Jos tulevaisuuden ja aikamatkailun kuvaukset siis vähän ärsyttivät, pidin kuitenkin onneksi kovasti niistä, lähes puhtaasti historiallisiksi muuttuvista osioista, joissa kuvattiin Galileon elämää Venetsiassa, Firenzessä ja Roomassa. Tyytyväistä hyrinää tähän - kuvaan astui tietenkin myös katolinen kirkko, jonka kanssa Galileolla meinasi käydä kalpaten.
Kirjoitustyyli oli paikoin muistaakseni vähän puisevaa, ja etäisesti muistan, että lopusta halusin jupista jotain, mutta olen jo armollisesti unohtanut, mitä.
No comments:
Post a Comment