28/10/2012

A Fisherman of the Inland Sea

Synttärilahjana tuli yllätys: Ursula K. Le Guinin novellikokoelma A Fisherman of the Inland Sea. Isäpuoli osti sen luullakseni siksi, että olimme jutelleet Le Guinin novellista The Ones Who Walk Away from Omelas - novellia ei lopulta kokoelmasta löytynyt, mutta mainio kokoelma on silti kyseessä.


(Ja koska The Ones... kertoo käsittääkseni kaupungista, jonka kaikki asukkaat ovat onnellisia, jos yksi pieni lapsi kärsii, en ollut kovin pahoillani siitä, etten vielä saanut novellia luettavakseni. Sen verran raa'alta aihe tuntuu.)

Le Guinin lukeminen pelottaa aina ennakolta. Jostain syystä kuvittelen yhä, että rouva on vaikeaselkoinen ja raskassoutuinen - vaikka ihan hyvin tiedän, ettei näin ole. Kokoelma sitäpaitsi alkaa ihan mahtavalla science fictionin puolustuspuheenvuorolla, joka lähtökohtaisesti pitäisi jokaisen tieteiskirjallisuutta kovasti vierastavan lukea.

Kokoelman novellit vaihtelevat: osa novelleista esittelee Le Guinia humoristina (joskaan ei sellaisena ääneennaurattavana). Mukana on kolme hainilaistarinaa, jotka olivat kaikki aivan poskettoman hyviä: näistä suosikikseni nousi ... jaa, enpäs tiedä. Varmaan tasapeli Dancing to Ganam -tarinan ja niminovellin välillä. Ensiksimainittu käsittelee todellisuuden tulkintaa omista lähtökohdista käsin (voi te epäluotettavat kertojat! Mihin tässä enää voi uskoa!) ja toinen on surumielinen tarina kotoaan fyysikoksi lähtevästä pojasta. Paras aikaparadoksi, joka on koskaan kirjoitettu.

Muista novelleista mieleen jäi erityisesti Newton's Sleep, joka kertoo Maasta lähtevästä avaruusaluksesta ja siitä, miten alkuperänsä taakse jättäminen ei ole kovin helppoa. Esipuheessaan Le Guin sanoo Newton's Sleepin päähenkilön tulleen usein tulkituksi feministisen miesvihan manifestaationa; minä en näe novellissa miesvihaa, näen vain hahmon joka on niin rationaalinen, ettei muulle jää tilaa.

Jälkikäteen ajateltuna olen oikeastaan aika tyytyväinen, etten lukenut Le Guinin "aikuisten kirjoja" teini-iässä, vaikka kovasti niitä kirjastossa tutkinkin. Le Guin oli tuttu Maameri-trilogiansa vuoksi, mutta scifipuolen skippasin, ja hyvä niin - epäilen, että teininä olisin saanut näistä vain näppylöitä enkä nautintoa, kuten nyt. Aikuisena on hauska olla!

11 comments:

Liisa said...

Le Guin <3

Tämän kokoelman lukemisesta on sen verran monta vuotta, etten muista yksittäisiä novelleja, mutta muistan sen että pidin tästä ihan hirveästi. Kuuluu minulla muistikuvien perusteella ihan Le Guinin parhaimmistoon. Pitäisi ehkä lukea uudestaan.

Elma Ilona said...

Kuulostaa hienolta! Tämä täytyy koettaa saada käsiini jostain.

Raija / Taikakirjaimet said...

Hieno kokoelma. Paria muuta lukemaani olen ehkä kokonaisuutena pitänyt parempana, mutta kaikki tyynni onnistuneita. Mitä Omelasiin tulee niin se on yksi parhaimmista novelleista jonka olen koskaan lukenut. Todella rankka, mutta loistavasti kirjoitettu. Ursula taitaa niin lyhyet kuin pitkätkin tekstit. Kolme hänen teostaan odottaa tuossa käden ulottuvilla parhaillaan lukemista.

Liina said...

Liisa, mua ei jotenkin yhtään yllättä, että sä pidät Le Guinista! Okei, me ollaan siitä varmasti joskus ennenkin puhuttu, mutta silti - rouvan tyylissä on jotain sellaista, joka on jotenkin niin sinua :) Se on ihanaa.

Elma Ilona, lähikirjastokin on hyvä veikaus - tämähän ei ole mikään uusi opus, ja on aika hienoa, että siitä yhä otetaan uusia painoksia :)

Raija, aion ilman muuta lukea sen Omelasin. Ehkä napattuani pari rauhoittavaa (saakohan niitä reseptillä vain siksi, että aikoo lukea jonkin novellin?)

Musta on ihanaa, että suuri osa Le Guinin tuotannosta on vielä lukematta. Hyvät kirjat eivät maailmasta lopu!

Oona / Lopunajan lauseet said...

Tulin sanomaan samaa kuin Raija: The Ones Who Walk Away from Omelas on todella, todella hyvä. Ja pirun julma myös. Ei sitä lukiessa hyvä olo tullut, ei. Mutta kuten Le Guinin kohdalla aina, jäivät teemat pohdituttamaan pitkäksi aikaa.

sannabanana said...

Minäpäs taidan laittaa tämän luettavien listalle, alkoi kiinnostaa kovasti, eli kiitos!

Lukutoukka said...

Omelas löytyy ainakin Night Shade Booksin julkaisemasta Brave New Worlds antologiasta. Novelli oli erinomainen ja kokoelmassa oli useita muitakin hyviä kertomuksia, voin suositella. (Paitsi että e-kirjassa ei ollut aivan kaikkia paperisen version novelleja).

Raija / Taikakirjaimet said...

Lukutoukan mainitsema antologia vaikuttaa kiinnostavalta. Tai sitten The Ones Who Walk Away from Omelasin saa kokoelman The Wind's Twelve Quartersin mukanakin + 16 muuta erinomaista Ursula-novellia.

Liina said...

Oona, okei, okei, mä luen sen :D Otan rauhoittavia ja luen. Lupaan.

Sannabanana, ollos hyvä, tätä uskaltaa suositella!

Lukutoukka, ool rait - kiitoksia. Tutkin, josko tuota löytyy kirjastosta. Antologiat kyllä hieman epäilyttää mua, mutta jos toi on kerran hyvä, voisi kai sitä kokeilla...

...tai sitten voisi kokeilla Raijan ehdotusta, koska siinä tulisi vielä lisää Le Guinia kylkiäisenä :)

Oona / Lopunajan lauseet said...

Haa, painostus tuottaa tuloksia! Ja tuo mainittu Brave New Worlds on kyllä hieno. Itse en oikein novelleista tapaa perustaa, mutta tämä upposi. Saisikohan siitä pian jo vihdoin blogattuakin...

Liina said...

NO NIIN, nyt ostin Le Guin -kokoelman, josta Omelas löytyy :D