10/02/2013

Osama

Ajatus siitä, että lukee vain kirjoja, joita ennalta epäilee mainioiksi, on helposti perusteltavissa: elämä on lyhyt.


Toisaalta välillä riskien ottaminen palkitaan. Olin lainannut kirjastosta Lavie Tidharin Osaman, epämääräisesti siksi, että muistelin Raijan pitäneen tästä, mutta kansi, nimi ja kuvaus olivat minusta kaikkea muuta kuin houkuttelevia. Raijan tekstistä huolimatta olin varma, että kyseessä on ankea marina terrorismista, sellainen jenkkinäkökulmainen. Kirja odotti hyllyssä syyttävänä viikkotolkulla, kunnes päätin lukea sen pois kuljeksimasta.

Arvatkaa oliko ankea marina? Kyllä ei ollut. Osama oli avarasydäminen tarina, terrorismista ja ihmisten julmuudesta ja vähän siitäkin, mitä terroritekojen uhreille käy. Tunnelma oli kuin mustavalkoisessa leffassa; kansitekstissä kirjaa verrattiin Philip K. Dickin paranoideihin fantasioihin, eikä leffana näkemäni A Scanner Darkly minusta kovin kaukana Osaman tunnelmasta ollutkaan, jos kohta Tidhar ei minusta kirjoita vainoharhaisesti vaan surumielisesti.

Juonesta tämän verran: Joe on yksityisetsivä, joka palkataan etsimään eräs pulp-kirjailija, jonka teosten sankari on - arvaatte - Osama bin Laden.

Lukukokemus oli muuten hämmentävä. Kirja oli kuin pieni jalokivi, mutta arvatkaa vaan, tuntuiko kummalta ja hieman epämukavalta lukea tätä metrossa? Kyllä tuntui. Älkää kysykö miksi. Suosittelen silti lämmöllä, kotona tai työmatkalla luettavaksi - älkää antako pelon tai epäluulon selättää.

Bonus: Tidhar viittaa kirjassaan Astrid Lindgreniin. Jos tämä ei vakuuta potentiaalista lukijaa, mikä sitten? Ei kerrassaan mikään.

2 comments:

Minna Jaakkola said...

Mielenkiintoista! Laitan korvan taakse tai siis TBR-pinooni.

Tämä onkin muuten ihan uudenlainen kirjanlukemisongelma, että on vaaraksi leimautua terroristiksi tms. AIka harva taitaa lopulta kiinnittää huomiota siihen mitä joku lukee (vaikka metrossa), mutta itse huomaan myös että julkisesti pitäisi lukea kirjoja jotka "sopivat imagoon" hahahha, mitähän se voisi olla...?

Liina said...

Toivottavasti tykkäät, jos tämän päädyt lukemaan!

Minäkin luulen, ettei ketään lopultakaan kirjan kansi kiinnostanut, mutta jostain syystä kiusaannutti. Nolostelin itsekseni menemään. Mikä vääryys kirjalle!

Sulla on ehkä vähän imagon puolesta tarkempi ammatti kuin mulla, se on sanottava :D