23/03/2014

Hawksmoor

Lainasin Peter Ackroydin Hawksmoorin kun tovin leikittelin ajatuksella lukea kaikki ne 1001 kirjaa, jotka pitäisi lukea ennen kuin potkaisee tyhjää.


Kirjan synopsis [murhia, kahden aikakauden yhdistelyä (ei siis aikamatkailua, toim. huom.), kauheita salaisia palvontamenoja] kuulosti just omalta, eikä tuntunut yhtään tyhmältä ajatukselta aloittaa listan kampitusta omemmasta päästä.

Luin tämän talvella. Nyttemmin olen aika onnellisesti unohtanut, miksen kirjasta pitänyt, mutta päätin kuitenkin unohtaa älyttömät suunnitelmani lukea 1001 kirjaa, jotka jonkun toisen mielestä minun pitäisi lukea.

5 comments:

Juha Makkonen said...

Harmi, että jalo lukuhaaste kaatuu alkuunsa, vieläpä postmodernismiin. :-)

Booksy said...

Hah - olen lukenut tämän joskus vuonna (pronssi)miekka ja (kivi)kirves... muistan koko opuksen vain siksi, että tämä oli ensimmäinen kirja, josta En Todellakaan Ymmärtänyt Yhtään Mitään. Sai minut varovaisemmaksi äidin kirjahyllyn kanssa. Ihan mitä vaan ei sieltä kannattanutkaan napata. :-)

Liina said...

No todella, Juha! Mutta ehkä se ei ollut niin kovin jalo kuitenkaan. Pikemminkin pakkomielteinen :D

Booksy, IHANAA! Mä en tiedä, ymmärsinkö. Tuskin ainakaan pointtia. Minusta koko kirja oli jokseenkin tarpeeton.

Villis / Villasukka kirjahyllyssä said...

Niin että oma lista paras lista, vai mitä :)

Liina said...

Kyllä näin on!