03/10/2011

Olen legenda

Otsikko viittaa siis Richard Mathesonin klassiseen vampyyridystopiaan Olen legenda sen sijaan, että olisi oire hallitsemattomasti paisuneesta egostani.

Olen legenda on suomennettu (kertoo Wikipedia) vasta vuonna 2007, ja tästä kulttuuriteosta vastasi Vaskikirjat, josta pidän enenevässä määrin (lähtökohtaisen asenteenikin ollessa positiivinen.)


Itse kirjalta en osannut odottaa oikein mitään, sillä olin mennyt pilalle katsomalla Will Smithillä ryyditetyn leffaversion aiheesta. Se oli tietenkin virhe - Smithin leffa oli unettavan huono, mutta Mathesonin kirja oli hämmästyttävän hyvä ja ihan älyttömän hyvin ajassa pysynyt. Kirja kertoo siitä, miten - oletettavasti - viimeinen ihminen, Robert, linnoittautuu vampyyreita vastaan taloonsa, yrittäen samalla selvittää vampirismin syitä ja mahdollisia parannuskeinoja. Kirja on ennen kaikkea kiinnostava matka pakosta erakoituneen Robertin alitajuntaan, mutta vampyyri- (tai zombi-)dystopiaksikin se on erinomaisen raikas - on helppo nähdä, mihin koko genre pitkälti nojaa. Harva aiheeseen liittyvä kirja on kuitenkaan tätä voittanut.

Hämmästyttävää kirjassa oli myös se, miten lyhyt se oli, mutta miten paljon siihen mahtui. Suosittelen varauksetta kaikille aiheesta vähänkään pitäville. Lisäksi: iso peukku Vaskikirjoille!

4 comments:

Booksy said...

Peukut tälle, peesaan! Kirja hakkaa leffan kuusi-nolla (vaikka lähtökohtaisesti Will Smith kyllä koristaa leffaa kuin leffaa :D)

Tessa said...

Lisää peukkuja!!!! Tämä kirja on tosiaan ihan uskomaton. Olen vähän jopa miettinyt niinkin harvinaista asiaa kuin jo luetun kirjan hyllyyn ostamista, Vaskikirjat on itse asiassa jo edesmennyt kustantamo, tosin joku toinen pienkustantamo osti sen ja ilmeisesti kuitenkin jatkaa toimintaa samalla nimellä.

Mutta tosiaan, paitsi että kirja on huippuhyvä, se on huippulyhyt, ja mielestäni se, että saa tuollaisen tarinan noin vähiin sivuihin on ihan uskomaton suoritus.

Raija said...

Kuin myös peukku. Elokuvan jälkeen itse kirja todellakin yllätti positiivisesti erinomaisuudellaan (ja erilaisuudellaan). Hieno teos, jossa kaikki tuntuu olevan kohdallaan.

Saas nähdä milloin nykyinen Vaskikirjat julkaisee seuraavan kerran ja mitä.

Liina said...

kiitos kommenteista :) ihanaa, että ollaan näin herttaisen yksimielisiä. olen vieläkin vähän hämmentynyt siitä, miten hyvin Mathesonin kirja on aikaa kestänyt, ja on kiva huomata, etten ole ihmetykseni kanssa yksin.

Booksy, Smith on kyllä ilman muuta silmäkarkkia, mutta näyttelijänä ei kuitenkaan lemppareitani :D