23/04/2012

The Shadow Year

Mikä hitto vaivaa, kun erehdyn aina ostamaan vähän kummallisia kirjoja äänikirjoina? Eikä Jeffrey Fordin The Shadow Year ole edes oudoimmasta päästä.


TSY kertoo ... hitto, unohdin, pieni googletushetkinen ... no niin, kas, kertojaminästä (jonka nimi ei käy ilmi), joka kuitenkin on nuori poika amerikkalaisessa pikkukaupungissa 1960-luvulla. Vuosi kuluu kesällä ja koulussa, isoveljen ja pikkusiskon kanssa ja lurjusta metsästäen. Kaupungista alkaa nimittäin kadota jengiä; ja hieman pelottavasti kertojan isoveljen rakentaman kaupungin pienoismallin pienoisasukkaiden liikehdintä yhtäkkiä alkaa vastata oikeiden asukkaiden liikkeitä. Liikuttelijana toimii kertojan pikkusisko, joka ei kuitenkaan sen tarkemmin osaa selittää yhtäkkistä kykyään.

Katoavien ihmisten mysteeri ei kuitenkaan ainakaan minusta ollut tarinassa pääosassa; olennaisempaa oli kertojan perheen huonosti toimiva (saanko käyttää sanaa dysfunktionaalinen, saanko? Kiitos!) - tai siis dysfunktionaalinen perhe, jossa isä raataa takapuolensa ruvelle ja äiti pitää huolta kodista ja viinivarastoista (tyhjennyspuolesta eritoten.) Kertojan koulukokemuksetkin ovat raadollisen puolella. Kirjasta tuli niin kiehtova kuva amerikkalaisesta pikkukaupungista, että lievästi yliluonnollinen mysteeri tuntui välillä hieman ärsyttävältä.

Ihan täysosuma kirja ei silti ollut - ei sitä varmaan ole mikään äänikirja, ainakaan minun asteikollani, jonka aikana ajatus näin paljon pääsee harhailemaan jossain aivan muualla kuin kirjan maisemissa.

4 comments:

Katinka said...

hei, blogissani on pieni tunnustus sinulle :)

Liina said...

Kiitos kauheasti :D Tulin ihan valtavan iloiseksi tästä - ja siitä, että sain tutustua sun blogiin sitä kautta :)

Villasukka kirjahyllyssä said...

Aika mielenkiintoisen kuuloinen kirja, mutta mieluummin ihan perinteisenä paperiversiona :)

Minä en ole parin äänikirjakokeilun jälkeen vieläkään oikein sinut äänikirjojen kanssa. Ärsyttää kun ajatus tosiaan harhailee kuunnellessa ja jo kuunneltua ei pääse selaamaan yhtä helposti kuin painettua kirjaa...

Liina said...

Joo, ehkä paperilla. Ford kirjoittaa hieman kummallisia kirjoja - ei kovin kummallisia, vain vähän kummallisia. En silti ole ihan varma, suosittelisinko pelkkänä ajankuvauksena (tai perhe-elämän kuvauksena) jos maaginen realismi ei kiinnosta.

Mä olen jo ulkoistanut oman äänikirjaärsytykseni suoraan kirjailijan harteille - jos ajatus harhailee, syy on kirjan, niin kerta :D (Mutta tiedän kyllä täysin, mistä puhut. Pitkään pyrin valitsemaan äänikirjoiksi ei-niin-tärkeitä kirjoja, mutta ei sitäkään sitten mitenkään voinut tietää etukäteen. Parhaat kyllä vangitsevat.)