22/04/2012

The Islanders

Seuraa pieni aikahyppäys; tässä välissä olin lopetellut Odysseuksen, mutta siitä kirjoitin jo aiemmin. Christopher Priestin The Islanders oli oikeastaan täydellinen odysseuksestalaskeutumiskirja, mutta olisi ehkä päässyt paremmin oikeuksiinsa itsenäisenä teoksena joskus toiste luettuna. Odysseuksen jälkeen tuntui nimittäin hetken aikaa siltä, että lukeminen tämän jälkeen on ihan turhaa. Vähän kuin olisi kiivennyt Olympus Monsin huipulle ja tullut sitten takaisin valloittamaan Maan säälittäviä nyppylöitä.


Vaan onneksi oli The Islanders, joka oli hieman kiero, ei kovin itsestäänselvä mutta ei liian haastavakaan, tarpeeksi viihdyttävä ja sopivasti kirjallinen kelvatakseen seuraavasta valloituksesta.

Juonihan kirjassa on, sikäli kun on, erikoinen: kirja on näennäisesti matkaopas Dream Archipelagoon, jonka monet saaret saavat lukijan kaipaamaan kirjallista matkaa paikanpäälle (eikä vain Narniaan.) Matkaoppaan ohessa kulkee kuitenkin tarina murhasta ja muitakin, saaristoon liittyviä hieman synkeämpiä tarinanpätkiä.

Priest teki vaikutuksen! Ja pelasti lukuharrastukseni, luulen. Haluaisin tutustua Priestin tuotantoon nyt laajemminkin, mutten ole aivan varma, ovatko edeltävät teokset aivan samalla tavalla valloittavia - en voi olla uskomatta, etteikö The Islanders olisi sympaattinen kruunu mille tahansa kirjalliselle uralle. Seuraavaa odotellessa ainakin.

4 comments:

Raija said...

The Islanders oli minustakin yllättävän omalaatuinen teos ja sain myös siitä innokkeen lukea kirjailijan muita teoksia. Pari on tullut jo luettua ja meinaan yhä jatkaa.

Vaikka olen yleensä laiska kommentoimaan, niin pistäydyn Sivukirjastossa harvasepäivä. Niinpä blogissani onkin sinulle tunnustus.

Linnea / pigeonnaire said...

Maagista realismia! Tämän minä tahdon lukea, oih!

Ja kappas, samalla asialla olen näemmä kuin Raija eli tunnustusta tuplana tähän maanantaihin sinulle :))

Satu said...

Luin juuri Priestin The Prestigen, josta en ole vielä ehtinyt kirjoittaa. Pidin, mutta elokuvasta enemmän!

Liina said...

Raija, iso iso kiitos! Jäi ehkä mainitsematta viime kommentissani, että vastaavasti luen kyllä kaiken, mitä kirjoitat, vaikka aina en muistakaan kommentoida - itse asiassa tuppaan jopa hieman säästelemään sun tekstejä, että ehdin lukea ne ihan kunnolla ajatuksella. Voi olla, että seuraan sun jalanjäljissä Priestinkin osalta :)

Linnea, ehdottomasti suosittelen :) Ja valtaisa kiitos sulle myös, tulin kovasti hyvälle mielelle tunnustuksista :)

Satu, hyvä tietää! Odotan postaustasi innolla :D Mä luulen, että olen itsekin leffan nähnyt, joten siinä mielessä voisi tosiaan olla kiinnostavaa lukea kirjakin.