Marraskuussa luin ja neuloin yhtäaikaa. Neuloin pipoa, josta tuli ihan hillittömän epätasainen - kirjallisuudella saattoi olla asian kanssa jotain tekemistä - ja luin Liz Williamsin kirjaa Winterstrike josta pidin ihan hillittömästi.
Winterstrike kuvaa Marsin yhteiskuntia, joissa miehiä ei oikeastaan ole. Paitsi lainsuojattomina vuorilla, geneettisesti muuntuneina. Tästä ... ja muustakin seuraa sitten kaiken näköistä. Kirja seuraa hienostoperheen tytärtä, joka etsii sisartaan, ja tyttären serkkua, joka on vakooja.Jollain käsittämättömällä tavalla kirja toimi. Olisin kuvitellut, että se on tylsä, mutta sitähän piti ihan ahmia. Sitäpaitsi talvikuvaukset olivat jotenkin erityisen ihania, täällä kun sitä lunta vaan toiveikkaasti odottelee.
No comments:
Post a Comment