Nancy Kressin Beggars in Spain on julkaistu 1993, mikä tuntuu sekä epäolennaiselta että uskomattomalta, niin hyvin se toimii myös parikymmentä vuotta myöhemmin.
Kirjassa geenimanipulaatio on arkipäivää, ja eräs tutkija löytää geenin, jota muokkaamalla voidaan poistaa unentarve tyystin. Unettomat ihmiset, joita Jenkkeihin joitakin tuhansia syntyy, ovat valitettavasti vain jokseenkin ylivertaisia - kun ei tarvitse nukkua, on enemmän aikaa kaikkeen muuhun, ja aivot tulevat muutenkin otetuksi paremmin käyttöön. Unettomat herättävät kuitenkin närää ympäröivässä yhteiskunnassa - on vaikeaa, kun osa joukosta on näin selvästi ylivertainen. Epävarmuus nukkujien puolelta johtaa vastareaktioihin unettomien puolelta; yhteiskunta on muutoinkin mullistuksen kynnyksellä. Halpaa energiaa on riittämiin, automaatio hoitaa suuren osan töistä ja epäselvää onkin, mihin enää tarvitaan tavallista - ehkä lahjatontakin - nukkujaa.
Yksi unettomista on kirjan päähenkilö Leisha Camden, joka koko kirjan ajan hakee reittiä, jonka avulla unettomat ja nukkujat voisivat elää yhdessä. Leisha arvostaa sivistystä ja kovaa työtä, eikä ole kovinkaan kotonaan yhteiskunnassa, jossa jäsenet jatkuvasti tuottavat pettymyksen ihmisistä aidosti parasta uskovalle Leishalle. Yhteiskuntaa tarkastellaan myös muuta kautta: niin muusta yhteiskunnasta pelokkaina eristäytyneiden unettomien näkökulmasta kuin nukkujien toimen ja sijan etsinnästä.
Kressin Yhdysvallat onkin kohtuullisen pelottava kuvaus tulevaisuudesta: jos teknologinen kehitys tekee yksittäisen ihmisen työpanoksen tarpeettomaksi, mikä silloin on elämän tarkoitus? Kressin kuvaamana suuri osa kansasta ei ole lainkaan kiinnostunut tekemään töitä, kehittymään tai sivistämään itseään vaan etsii tyydytystä nopeinta mahdollista reittiä.
Kress esittää myös - yhä nyky-yhteiskunnassa relevantin - kysymyksen siitä, mitä paremmin menestyvät ovat velkaa heikommin toimeentuleville? Eivätkö ehkä mitään, kuten monet unettomat, kapitalistisen yhteiskunnan sankareina tuntuvat ajattelevan? Vaiko ehkä sittenkin jotain, kuten Leisha uskoo - mutta miksi, ja miten sen voi perustella niin, että nekin uskovat, joilla menee hyvin?
Kressin syystäkin 101 spefin helmeä -listalle päässeessä kirjassa on niin hengästyttävän suuri määrä isoja ajatuksia ja kysymyksiä, että suosittelen lämmöllä ihan kaikille.
Kirjassa geenimanipulaatio on arkipäivää, ja eräs tutkija löytää geenin, jota muokkaamalla voidaan poistaa unentarve tyystin. Unettomat ihmiset, joita Jenkkeihin joitakin tuhansia syntyy, ovat valitettavasti vain jokseenkin ylivertaisia - kun ei tarvitse nukkua, on enemmän aikaa kaikkeen muuhun, ja aivot tulevat muutenkin otetuksi paremmin käyttöön. Unettomat herättävät kuitenkin närää ympäröivässä yhteiskunnassa - on vaikeaa, kun osa joukosta on näin selvästi ylivertainen. Epävarmuus nukkujien puolelta johtaa vastareaktioihin unettomien puolelta; yhteiskunta on muutoinkin mullistuksen kynnyksellä. Halpaa energiaa on riittämiin, automaatio hoitaa suuren osan töistä ja epäselvää onkin, mihin enää tarvitaan tavallista - ehkä lahjatontakin - nukkujaa.
Yksi unettomista on kirjan päähenkilö Leisha Camden, joka koko kirjan ajan hakee reittiä, jonka avulla unettomat ja nukkujat voisivat elää yhdessä. Leisha arvostaa sivistystä ja kovaa työtä, eikä ole kovinkaan kotonaan yhteiskunnassa, jossa jäsenet jatkuvasti tuottavat pettymyksen ihmisistä aidosti parasta uskovalle Leishalle. Yhteiskuntaa tarkastellaan myös muuta kautta: niin muusta yhteiskunnasta pelokkaina eristäytyneiden unettomien näkökulmasta kuin nukkujien toimen ja sijan etsinnästä.
Kressin Yhdysvallat onkin kohtuullisen pelottava kuvaus tulevaisuudesta: jos teknologinen kehitys tekee yksittäisen ihmisen työpanoksen tarpeettomaksi, mikä silloin on elämän tarkoitus? Kressin kuvaamana suuri osa kansasta ei ole lainkaan kiinnostunut tekemään töitä, kehittymään tai sivistämään itseään vaan etsii tyydytystä nopeinta mahdollista reittiä.
Kress esittää myös - yhä nyky-yhteiskunnassa relevantin - kysymyksen siitä, mitä paremmin menestyvät ovat velkaa heikommin toimeentuleville? Eivätkö ehkä mitään, kuten monet unettomat, kapitalistisen yhteiskunnan sankareina tuntuvat ajattelevan? Vaiko ehkä sittenkin jotain, kuten Leisha uskoo - mutta miksi, ja miten sen voi perustella niin, että nekin uskovat, joilla menee hyvin?
Kressin syystäkin 101 spefin helmeä -listalle päässeessä kirjassa on niin hengästyttävän suuri määrä isoja ajatuksia ja kysymyksiä, että suosittelen lämmöllä ihan kaikille.
4 comments:
Jesh, tämä on yksi kaikkien aikojen parhaista mitä tulee Isoihin Ajatuksiin, kiva että tykkäsit! Suosittelen myös jatko-osia - ne eivät ole ihan yhtä hyviä, mutta aika hyviä kumminkin =)
Tämä jäi jotenkin vielä kummittelemaan niin, että jälkifiilis oli jopa myönteisempi - kuunnellessani olin esimerkiksi hieman ahdistunut lakitupakohtauksista, jotka sitten olivat kuitenkin onneksi lyhyitä.
Pitää ehdottomasti metsästää jatko-osatkin!
Hyppäsin tähän arvosteluun nyt vuosikoosteen takia, ja ou jee, tämä pitää kyllä hommata. Pitänee luoda joku "odottaa amazontilausta" -lista...
Joo, suosittelen lämmöllä. Voihan tämän tietysti laittaa Amazonissa Wishlistille - voin luvata, että Amazon kyllä säilyttää sitä tietoa apokalypsinkin yli...
Post a Comment