05/03/2012

A Dance with Dragons

Vihdoinkin.


Minulla oli ongelmia A Dance with Dragonsin kanssa: se painoi tonnin. Pelkäsin, että pudotan sen vauvan päähän kamalin seurauksin imettäessäni. Kun herra Sivukirjasto sitten tarpeeksi virnisteli hitaalle lukutahdilleni, tartuin kirjaan uudestaan. Hyvä niin.

Te tiedätte tästä varmasti kaiken, mitä tietää tuleekin, mutta lyhyenä yhteenvetona mainittakoon, että pitkään ja hartaasti luettu ja odotettu ADwD jatkaa A Song of Ice and Fire -sarjaa viemällä eteenpäin hahmojen tarinoita. Ja aika hyvin homma toimii tässäkin osassa, vaikka itse löysin aidon innon oikeastaan vasta sitten, kun kronologisesti päästiin eteenpäin siitä ajanjaksosta, jossa tämä ja edellinen osa pyörivät. En olisi millään jaksanut lukea uudestaan samasta ajasta, vaikka tapahtumia ei samojen henkilöiden silmien läpi nähdäkään.

Yllättäen kiinnostavimmaksi hahmoksi nousi Theon Greyjoyn surullisen hahmon ritari. Sen sijaan aiempi suosikkini, Jon Snow, ei suinkaan synkistellyt itseään sydämeeni - Jon-jaksoihin olisin kaivannut hieman enemmän pahaenteisyyttä ja hieman vähemmän huolta turnipsien riittävyydestä.

No, sitten kun innostuin, innostuin tietenkin kovasti - viimeiset viikot olenkin miettinyt, onko jo liian aikaista kysyä, milloin ilmestyy seuraava osa.

4 comments:

Jenni said...

Minullakin oli ongelma Dancen kanssa ja luin sen sattumalta loppuun juuri eilen. Olisi luultavasti pitänyt jättää kesken pitemmäksi aikaa, sillä kirjan loppupuoli oli liiankin mukaansa tempaava ja haluaisin jo saada tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu...

Raija said...

Aloitin seuraavan osan odottamisen viime heinäkuussa. Hyvä että on tullut odottamisessa turnauskestävyyttä Dancen yhteydessä, sitä varmasti tarvitaan jatkossakin. Theonin luvut olivat rankkoja, mutta Branin osuudet koskettivat minua eniten.

Linnea / pigeonnaire said...

Minulle tämä Game of Thrones-maailma on edelleen ihan tuntematon. Mietin että josko sitä vaikka kesällä ehtisi siinä kaiken remontoimisen keskellä aloittaa nämäkin. :)

Liina said...

Jenni, joo juuri noin! Aluksi ei meinannut sujua ja sitten meni liiankin hyvin. Kiusallista.

Raija, pidetään nyt peukkuja, ettei mene ihan yhtä kauan tällä kertaa. Kävin varovasti katsomassa Martinin sivuiltakin, mutta siellä ei sanottu asiasta mitään.

Linnea, mukaan vaan! Mulle kolmas kirja oli jollain tavalla valaistuksellinen - mutta nyt, kun ymmärrän enemmän Martinin tavasta kirjoittaa, löytäisin ehkä uutta kaikista viidestä. Kannattaa ainakin testata, jos sattuisikin pitämään :)