Jostain syystä valitsin seuraavaksi kirjaksi Lucius Shepardin Softspoken-kirjan, joka on eräänlainen kummitustarina.
Softspokenissa Sanie Bullard on muuttanut aviomiehensä kanssa miehen perheen vanhaan kotitaloon, miehen kummallisten sisarusten luo. Aviomies lukee kokeisiin ja tylsistynyt Sanie ei tee juuri mitään. Tekemättömyys saa Sanien sekä pohtimaan suhteen tilaa (ei niin hyvä) että talossa kuuluvia aavemaisia ääniä, joiden alkulähteisiin pääsee parhaiten - tai ainoastaan - käsiksi käymällä aviomiehen veljen huumekätköillä.
Saattaa olla, että Softspoken oli CC:n jälkeen hyvä, pehmeä lasku - kirja oli hyvä, muttei niin hyvä, että ongelma olisi siirtynyt taas seuraavan kirjan kohdalle. Omalaatuinen ja kiehtova, mutta kuitenkin lukijalta - etenkin loppua kohti - tarpeeksi vaativa niin, ettei ollut oikein aikaa surra menneen lukukokemuksen perään.
No comments:
Post a Comment