05/09/2010

Vähän Sharon Shinniä

Lomalla otin ja luin toisen ja kolmannen osan Sharon Shinnin trilogiasta, jolla ei varsinaisesti tunnu olevan nimeä, mutta jota kätevyyden vuoksi ainakin Wikipediassa Safe-Keeper's -sarjaksi kutsutaan. Toinen ja kolmas osa olivat nimeltään The Truth-Teller's Tale ja The Dream-Maker's Magic. Ensimmäisen osan, The Safe-Keeper's Secretin, olen lukenut joitakin vuosia sitten.


Trilogia sijoittuu maahan, jossa suurin osa ihmisistä on tavallisia, mutta muutamat osaavat pitää salaisuuden niin, että kuka tahansa voi heille uskoutua; toiset taas näkevät totuuden ja sanovat sen ääneen; ja vain yksi ihminen, Dream-Maker, voi toteuttaa muiden syvimmät unelmat pelkällä läsnäolollaan - mutta ei omiaan, eikä valiten sitä, mitkä unelmat toteutuvat.


Kirjat liittyvät toisiinsa hyvin löyhästi, joten ei ole aivan välttämätöntä lukea niitä tietyssä järjestyksessä.

TT-TT (huikea lyhenne :D) kertoo kahdesta sisaruksesta, Eledasta ja Adelesta, joista toinen pitää salaisuuksia ja toinen näkee totuuksia, sekä heidän ystävästään Roelynnistä. Päähenkilö on totuudenpuhuja Eleda, mutta kirja seuraa kaikkien kolmen elämää lapsuudesta nuoriksi aikuisiksi. Yleisteema on aika romanttinen ja vetosi hupakkopuoleen minussa.

TD-MM kertoo puolestaan Kellenistä, jonka äiti on vakuuttunut lapsensa muuttuneen pojasta tytöksi vauvana. Vaikea äiti on kasvattanut tyttärensä siis poikana, ja kasvaessaan Kellen joutuu hakemaan omaa identiteettiään ja paikkaansa kyläyhteisössä. Kellenin paras ystävä Gryffin ja muutama muu kirjan henkilö auttavat Kelleniä näkemään heikkouksien sijaan vahvuuksia sukupuoli-identiteetin monimuotoisuudessa. TD-MM on ainakin minusta teemaltaan enemmän ystävyyteen kuin rakkauteen liittyvä, ja siinä mielessä poikkeaa hieman trilogian muista kirjoista. Kaiken kaikkiaan suloinen kirja.

Pidän Shinnin kirjoista, koska ne ovat pienimuotoisuudessaan virkistäviä, etenkin tarkasteltuna fantasiagenren yleistä paradigmaa vasten. Okei, eeppinen fantasia karttaa läpimarssivine maailmanpelastusretkueineen on ehkä menettänyt hieman tiukkaa jyräysotettaan genrestä viime vuosina, tai sitten osaan vain ignoroida ne paremmin. Niin tai näin, minusta Shinnin kirjat ovat sympaattisia ja niistä jää hyvä mieli. Eivät ne silti mitenkään kaavamaisia ole; onnellinen loppu voi Shinnillä olla hyvinkin monimutoinen, vaikka välillä se onkin oikein kunnon happily ever after.

No comments: