Gregory Frostin Fitcher's Brides on kirja jota silmäilin Akateemisessa ainakin vuoden enkä ikinä ostanut sitä. Luultavasti lähinnä siksi, että suhtauduin Fairy Tales -sarjaan jo vähän varauksella. Sarjassahan kirjoitetaan "aikuisille" tulkintoja vanhoista saduista. Nyt FB löytyi kirjastosta.
FB perustuu kahteen satuun, Siniparran huoneeseen ja Fitcher's Birds -nimiseen tarinaan, joka ei ollut ennalta tuttu mutta kovasti kyllä samankaltainen kuin Siniparran huone. Siniparta taas on ainakin minulle tuttu lähinnä kirjasta Neiti Etsivä ja Siniparran huone - se oli noin 9-vuotiaana suosikkini koska siinä oli hulvattoman paljon pussailua sarjan yleiseen tasoon nähden (2 pusua) ja se oli aika pelottava.Ahem. FB oli myös hieman pelottava, ja sikäli ihan onnistunut. Juonenkuljetuksellisesti siinä oli lievä ongelma; miksi ihmeessä muka kolmas - ja fiksuin - sisar haluaa mennä naimisiin sen tyypin kanssa, jonka kanssa sisaretkin ovat jo olleet naimisissa ja ilmeisen huonoin tuloksin? Tämä onnistutaan jotenkin kiertämään kohtuullisen uskottavasti, ja muutenkin juoni toimii ihan ok. Asetelma on kiinnostava: Siniparta on tässä Fitcher, saarnaaja joka väittää tietävänsä päivämäärän maailmanlopulle. (Tässäkään ei käy ilmi, mitä sitten tehdään kun epäonnistutaan maailmanlopun toimittamisessa. Asia, jota olen aina miettinyt.) Henkilöhahmot eivät kovin syviä ole, mutta toisaalta se sopii sadunkerronnalliseen ilmeeseen jotenkin. Tämä myös ON fantasiaa, jos sellainen ei jotakuta miellytä. Fantasiaelementit kuitenkin ainakin minusta oli rakennettu paikalleen juonenkuljetusta varten, eikä se ihan toiminut.
Minä tykkäsin, mutten rakastunut; rakastumiseen olisi vaadittu muutakin kuin se, että ennalta tutut tai arvatut juonenkäänteet olivat pelottavia.
No comments:
Post a Comment