Harva asia on viime aikoina saanut mut niin tietoteknis-kärttyisäksi kuin Bloggerin toimimattomuus viime viikolla, mutta nyt menetetty sisältö palautti itse itsensä ja pienen tappelun jälkeen sain rikkimenneet tägitkin korjattua, joten ehkä elämä jatkuu. (Blogger, sinua on varoitettu.)
Kirjastoon tuli vihdoin - vihdoin! - Patricia Briggsin uusi Mercy Thompson, Silver Borne, joka saattoi olla tähänastisista sarjansa paras, ja erinomaisen viihdyttävä. Kirjassa Mercy yrittää palauttaa lainaamaansa teosta, haltioista kertovaa, opuksen oikealle omistajalle, mutta omistaja katoaa ja joku vainoaa Mercyä. Lisäksi Mercyn vanha hoito Sam alkaa tuntea pitkän ihmissusielämän taakan harteillaan ja pyrkii ihmispuolensa kautta laittamaan asialle pisteen.
Silver Borne oli vauhdikas ja viihdyttävä, eikä siinä ollut sellaisia kiusallisia juonenkuljetuksellisia seikkoja (kuten vääryydellä syytetyksi joutuminen), jotka saavat rouva Sivukirjaston kärttyisäksi. Lisäksi SB oli oikeastaan aika hauska - etenkin hetket, jotka Sam viettää susimuodossa, toiva allekirjoittaneelle iloa. (Vaikka tapa, jolla Samin ongelmia käsitellään, tuntuukin täysin höperöltä, on oikeastaan ihan kivaakin, että fiktiossa sentään kaiken ei aina tarvitse olla vaikeaa.) Mercyn ja Adamin suhde kehittyy, mutta on yhä myrskyisä - kuten kunnon romantiikassa tietenkin pitääkin (eikä tule unohtaa sitä, että Briggsin kirjat luokiteltaneen useimmissa kirjakaupoissa hyllyyn "paranormal romance".)
Seuraavaksi lukuvuorossa on niinikään ihanan, ihanan kirjastolaitoksemme tarjoamana Briggsin River Marked. Sitä odotellessa.
Kirjastoon tuli vihdoin - vihdoin! - Patricia Briggsin uusi Mercy Thompson, Silver Borne, joka saattoi olla tähänastisista sarjansa paras, ja erinomaisen viihdyttävä. Kirjassa Mercy yrittää palauttaa lainaamaansa teosta, haltioista kertovaa, opuksen oikealle omistajalle, mutta omistaja katoaa ja joku vainoaa Mercyä. Lisäksi Mercyn vanha hoito Sam alkaa tuntea pitkän ihmissusielämän taakan harteillaan ja pyrkii ihmispuolensa kautta laittamaan asialle pisteen.
Silver Borne oli vauhdikas ja viihdyttävä, eikä siinä ollut sellaisia kiusallisia juonenkuljetuksellisia seikkoja (kuten vääryydellä syytetyksi joutuminen), jotka saavat rouva Sivukirjaston kärttyisäksi. Lisäksi SB oli oikeastaan aika hauska - etenkin hetket, jotka Sam viettää susimuodossa, toiva allekirjoittaneelle iloa. (Vaikka tapa, jolla Samin ongelmia käsitellään, tuntuukin täysin höperöltä, on oikeastaan ihan kivaakin, että fiktiossa sentään kaiken ei aina tarvitse olla vaikeaa.) Mercyn ja Adamin suhde kehittyy, mutta on yhä myrskyisä - kuten kunnon romantiikassa tietenkin pitääkin (eikä tule unohtaa sitä, että Briggsin kirjat luokiteltaneen useimmissa kirjakaupoissa hyllyyn "paranormal romance".)
Seuraavaksi lukuvuorossa on niinikään ihanan, ihanan kirjastolaitoksemme tarjoamana Briggsin River Marked. Sitä odotellessa.
2 comments:
Off the record: Ensimmäinen kirjatoimittajamme ilmoitti suunnilleen puoli vuotta tilauksen jälkeen, ettei pysty toimittamaan kyseistä kirjaa. Mutta ei se mitään, otettiin yhteyttä toimittajaan nro 2 ja johan saatiin ko. kirja! Siitä johtui tämä viivytys...
hohoo! mullakin on tuollainen kirjantoimittaja, sen nimi on Amazon. saan vieläkin niiltä maileja, että meillä on nyt mennyt hieman odotettua pidempään tämän vuonna 2007 tilaamasi kirjan toimittamisessa. aijaa!
:D
ei viivytyksessä hätää, ymmärrän, ettei kirjastokaan voi ostaa KAIKKEA. more's the pity..
Post a Comment