Tunnustan heti alkuun, etten ole ikinä nähnyt Blade Runneria - tosiseikka, joka jaksaa kauhistuttaa herra Sivukirjastoa vähintään kerran vuodessa - eikä minulla siksi ollut kovin selvää käsitystä siitä, mistä Philip K. Dickin klassikkoteos Do Androids Dream of Electric Sheep? kertoo.
Sen tiesin, kuten olen aiemminkin maininnut, että nimi on eri hieno. Fiilikset kirjasta ovat nyt ihan sitä itseään eli fiiliksiä - luin tämän kohtuullisen epäanalyyttisessä mielentilassa, enkä lopulta osaa sanoa kamalasti sen ohella, että tykkäsin.
Suurelle osalle lukijoista juonen perusteet ovat varmaan selvät, mutta todettakoon vielä, että kirja seuraa siis androideja työkseen listivää palkkionmetsästäjä Rickiä ja androideja suojelevaa, vihdoinkin ystäviä löytänyttä Isidorea, jonka älyssä on toivomisen varaa, mutta empatiankyvyissä ei - ja kirjan erikoinen miljöö korostaa ihmisyyden empaattista puolta.
Jäin miettimään, miksi androidit piti niin rivakasti saattaa pois päiviltä; Dick ei tarjoile tähän aivan selkeää syytä. Sitten tuli episodi, jossa androidit kiskoivat hämähäkiltä jalkoja, ja muutuin murhanhimoiseksi itsekin - olin kai hieman herkässä tilassa, mutta fiktiivinen jakso, jossa kidutetaan eläintä, josta yleisesti ottaen en juuri välitä, oli hieman liikaa.
Dickin hahmot olivat ehkä hieman yksiulotteisen puolella, mutta koska kirjan visio oli aika huikea, olin tosi vaikuttunut teoksesta vielä pitkän aikaa jälkeenpäinkin.
Sen tiesin, kuten olen aiemminkin maininnut, että nimi on eri hieno. Fiilikset kirjasta ovat nyt ihan sitä itseään eli fiiliksiä - luin tämän kohtuullisen epäanalyyttisessä mielentilassa, enkä lopulta osaa sanoa kamalasti sen ohella, että tykkäsin.
Suurelle osalle lukijoista juonen perusteet ovat varmaan selvät, mutta todettakoon vielä, että kirja seuraa siis androideja työkseen listivää palkkionmetsästäjä Rickiä ja androideja suojelevaa, vihdoinkin ystäviä löytänyttä Isidorea, jonka älyssä on toivomisen varaa, mutta empatiankyvyissä ei - ja kirjan erikoinen miljöö korostaa ihmisyyden empaattista puolta.
Jäin miettimään, miksi androidit piti niin rivakasti saattaa pois päiviltä; Dick ei tarjoile tähän aivan selkeää syytä. Sitten tuli episodi, jossa androidit kiskoivat hämähäkiltä jalkoja, ja muutuin murhanhimoiseksi itsekin - olin kai hieman herkässä tilassa, mutta fiktiivinen jakso, jossa kidutetaan eläintä, josta yleisesti ottaen en juuri välitä, oli hieman liikaa.
Dickin hahmot olivat ehkä hieman yksiulotteisen puolella, mutta koska kirjan visio oli aika huikea, olin tosi vaikuttunut teoksesta vielä pitkän aikaa jälkeenpäinkin.
2 comments:
Elokuva on joissain suhteissa minusta aika erilainen kuin kirja - mutta visuaalisesti ja tunnelman puolesta upea (tai oli ainakin silloin joskus! Pitääpä katsoa sattuisiko sitä olemaan kirjastossa.....)
mulle on väitetty että leffa tulee tasaisin väliajoin telkkarista ja uskon tähän kyllä - yleensä sen näytösaika on tosin ollut eilen.
aion katsoa sen, jos joskus näytösaika on esim. "huomenna" ja ehdin vaikka nauhoittamaan :D
Post a Comment