Ehdin jo vähän masentua novellikokoelmien yleisestä tylsyydestä alkuvuonna lukemieni perusteella, enkä suuria odottanut Alastair Reynoldsinkaan kokoelmalta Deep Navigation. Miten hyviä novelleja voi kirjoittaa tyyppi, jonka kaikki romskut ovat hulppean paksuja?
No, yllättävän hyviä.
Novellit etenivät sujuvasti ja käsittelivät konseptuaalisesti kiehtovia asioita. Lähes kaikki novellit tuntuivat jotenkin merkityksellisiltä; joko tiede - jonka käsittelyssä Reynolds on onnen omiaan - oli kiehtovaa tai tarinan esittämät kysymykset tahi havainnot olennaisia myös oman aikamme kannalta, tai, parhaassa tapauksessa, molempia.
Ainoat novellit, joista en juuri välittänyt, oli alun eskimonovelli Nunivak Snowflakes ja puolivälin pelitarina The Stroboscopic. Sen sijaan esimerkiksi ihmisruumiin jäädytys/henkiinherätysprosessia raikkaalla tavalla käsittelevä On the Oodnadatta oli oikeasti mahtava, samoin kuin lyhyttäkin lyhyempi Fresco, joka kertoo muukalaislajien lähetyksiä seuraavista kuuntelijoista.
Ihanaa yllättyä näin positiivisesti.
No comments:
Post a Comment