...Onneksi on moderni selain, joka tajuaa, että kun Liina kirjoittaa osoitekenttään blggg, tarkoittaa se hapuilevaa yritystä päästä käsiksi Bloggeriin. Eläköön uudet ylivaltiaamme planeetta Googlelta!
Toinen Caitlín R. Kiernanilta lukemani kirja oli Daughter of Hounds, jota oli jossain kehuttu (jolloin olin sen hyllyyn ostanut, ja nyt vihdoin tulin lukeneeksi, tiedättehän te varmaan, miten homma toimii.) Kirja alkaa sillä, että kirjailijatar lupaa agentilleen kirjoittaa vielä joskus jotain piristävää.
Tämän jälkeen ei tule hirveänä yllätyksenä se, että DoH on niitä kirjoja, joissa on aina yö, myös päivisin. Kirja kertoo vaihdokkaista, joita ghoulit (onko tälle hyvää suomennosta olemassakaan?) varastavat ihmisiltä: Soldier-nimisestä nuoresta naisesta joka on kasvatettu ghoulien parissa ja tekee nyt rumaa jälkeä palkkamurhaajana; ja Emmie-nimisestä pienestä tytöstä, jota leskeksi jäänyt isä kasvattaa Providencessa, Uudessa-Englannissa. (Toivottavasti kaikille on selvää, että Uusi-Englanti on tämän pallon kaamein ja mahdollisesti myös kaunein paikka - en tosin ole käynyt, enkä kyllä tiedä uskallanko mennäkään.) Kun Soldier ja Emmie kohtaavat, heidän pitää selvittää, mitä heidän historiassaan on yhteistä.
Kirjan tunnelma on siis synkkä enkä suosittelisi DoH:ia väkivaltaa kavahtavalle. Soldier etenkin on paha suustaan ja osa kohtauksista on aika raakoja. Kirjassa on kuitenkin ihan omanlaisensa tunnelma, josta ainakin itse nautin kauheasti; samaan hengenvetoon on sanottava, että miljöö vetosi ihan kauheasti. No, Uuden-Englannin kanssa on vaan vaikea mennä pieleen.
Toinen Caitlín R. Kiernanilta lukemani kirja oli Daughter of Hounds, jota oli jossain kehuttu (jolloin olin sen hyllyyn ostanut, ja nyt vihdoin tulin lukeneeksi, tiedättehän te varmaan, miten homma toimii.) Kirja alkaa sillä, että kirjailijatar lupaa agentilleen kirjoittaa vielä joskus jotain piristävää.
Tämän jälkeen ei tule hirveänä yllätyksenä se, että DoH on niitä kirjoja, joissa on aina yö, myös päivisin. Kirja kertoo vaihdokkaista, joita ghoulit (onko tälle hyvää suomennosta olemassakaan?) varastavat ihmisiltä: Soldier-nimisestä nuoresta naisesta joka on kasvatettu ghoulien parissa ja tekee nyt rumaa jälkeä palkkamurhaajana; ja Emmie-nimisestä pienestä tytöstä, jota leskeksi jäänyt isä kasvattaa Providencessa, Uudessa-Englannissa. (Toivottavasti kaikille on selvää, että Uusi-Englanti on tämän pallon kaamein ja mahdollisesti myös kaunein paikka - en tosin ole käynyt, enkä kyllä tiedä uskallanko mennäkään.) Kun Soldier ja Emmie kohtaavat, heidän pitää selvittää, mitä heidän historiassaan on yhteistä.
Kirjan tunnelma on siis synkkä enkä suosittelisi DoH:ia väkivaltaa kavahtavalle. Soldier etenkin on paha suustaan ja osa kohtauksista on aika raakoja. Kirjassa on kuitenkin ihan omanlaisensa tunnelma, josta ainakin itse nautin kauheasti; samaan hengenvetoon on sanottava, että miljöö vetosi ihan kauheasti. No, Uuden-Englannin kanssa on vaan vaikea mennä pieleen.
No comments:
Post a Comment